Mä en saanut tänään mieheltäni ystävänpäivälahjaa.

Sen sijaan sain..

.. pitkän hellän halauksen heti herätyskellon soitua (kuten jokaisena muunakin aamuna).

.. aamukahvin tarjoiltuna sohvalle (kuten lähes jokaisena muunakin aamuna).

.. suukon poskelle, koska se tietää, etten suukota suulle aamuisin ennen hammaspesua. (Ihan ällöä!)

.. hänet hymyilemään lähettämällä ystispäiväkuvan karvaisesta selästä. 

.. viestin täynnä sydämiä (kuten kaikkina muinakin päivinä).

.. päättää nolostumatta puhelumme kertomalla, että mulla on kakkahätä. 

.. olla siis täysin oma itseni ja tulla sellaisenaan arvostetuksi ja rakastetuksi.

.. aikaa kirjoittaa tämän blogipostauksen hänen hoidellessa lasten iltatoimet ja nukkumaanmenemiset. (Ei tähän kyllä oikeesti ihan niin kauaa aikaa mennyt, surffailin salaa välillä facessakin.)

.. olla onnellinen, että hän on minun vuoden jokaisena päivänä. 

Mutta siis takaisin alkuperäiseen aiheeseen..

Mun mieheni ei ostanut mulle ystävänpäivälahjaa!?!?