Mä tykkään tuosta kirkkaasta ja mukavasti lämmittävästä ilmiöstä, tuosta mikä tuolla taivaalla niin kivasti möllöttää! Auringoksikin sitä on kutsuttu. Aivan käsittämätön sen aikaansaama muutos omassa olotilassa, melkeinpä väkisin alkaa nuo suupielet nousta kohti korvia sen ilmeentyessä pilvien takaa. Useamminkin saisi näkyä, ei ole paljoa tarvinnut katsella tämän talven aikana. Vai laskettiinko kesäkuun loppu jo kesäksi, vaikka sama. Kuten jo aiemmin olen täällä keuhkonnut,...
Juhannus alkaa olla tämän vuoden osalta taas taputeltu. Jo toista vuotta peräkkäin meidän poppoo vietti jussin pyhät pääosin kotosalla. Normaalisti ollaan lähdetty tuonne Kainuun suunnalle mökkeilemään isovanhempien lihapatojen ääreen, mutta tänä vuonna keskeneräiset asuntokaupat ja kylmät, epävakaat ilmat pitivät meidät tiiviisti Maskun puskissa. Olisihan tuo nyt ollut kiva päästä jonnekin mökille vilustumaan saunomaan ja rentoutumaan, mutta toisaalta, kahden lapsen roikkuessa matkassa mukana, myös kotioloissa pysymisessä...
Ensimmäinen osa lomasta on nyt lusittu. Se mies joka meillä asuu, palasi tänä aamuna töihin. Mulla toki loma töistä jatkuu vielä pitkään, mutta eihän se samalta tunnu kun ei ole toista aikuista täällä jakamassa tätä ihanaa, leppoisaa ja tunnelmallista lapsiperheen arkea. En tietenkään valita, vaan tykkään siitä että saan viettää aikaa lasteni kanssa, mutta kyllähän te äiti- ja isi-ihmiset tiedätte, mitä tarkoitan. Toisinaan...
Buenas tardesta vaan allihuuppa ja terkut Turkista! Yhdeksän päivää aurinkoisessa ja lämpimässä kohteessa kului ihan hujauksessa, tultiin kotiin tuossa jo torstaiyönä. Eipä paljoa haitannut se, että täällä oli koko ajan ollut kylmä ja kökkö keli. Lisäksi muut kanssamaskulaiset olivat lähes koko tuon meidän reissun ajan joutuneet keittämään käyttövetensä koska talousvedestä oli löydetty merkkejä ulosteperäisestä saastumisesta. Paskaa putkissa siis. Ihan niin vietävästi kismitti. Ennen lasten...
Tänään on kulunut tasan vuosi siitä, kun Jutta ja puolen vuoden superdieetit virallisesti omalta kohdaltani alkoi. Taisin muistaakseni ottaa yhden päivän varaslähdön. Tahkon alkupunnituspäivä oli jo 29.5.2014, eikä sen ensimmäisen vaa´alle nousun jälkeen enää hirveesti tehnyt mieli suklaata. Hävetti vaan ihan helvetisti, ja samalla myös jännitti, mitä ohjelman parissa vietetyt 6 kuukautta tulisivat pitämään sisällään. Annen tapaaminen on ollut yksi mun elämäni parhaista...
