Olen aina ollut jossain määrin perfektionisti. En mikään neuroottisen sorttinen sellainen, mutta jos jotain teen, niin kyllä mä sen sitten haluan tehdä mahdollisimman hyvin.
Sama pätee myös bloggaamiseen: Jos kerran kirjoitan blogia, sen täytyy olla hyvä. Eikä pelkästään hyvä, vaan ihan helvetin hyvä. Ihan omaa luokkaansa, mieluiten paras.
Tässä kun sitten olen muina noviisiblogimuijina tutustunut myös muiden blogien tarjontaan, olen havainnut, että laadukkaat kuvat ja sivuston visuaalisesti miellyttävä yleisilme ovat somessa erittäin merkittävässä asemassa. Selailtuani kymmeniä eri blogeja huomasin itsekin kiinnittäväni huomiota ensin postaukseen liitettyihin kuviin ja vasta sitten sen ympärille rakennettuun tekstiin.
Melkeinpä voisin laajaan empiiriseen tutkimustyöhöni perustaen todeta, että jos kuvat on ihan susipaskoja, ei sisältöönkään jaksa oikein keskittyä. Että jos tästä omasta blogintekeleestä nyt tahtoo jotain tulevaisuudessa tulevan tai lukijamäärien kasvavan, tarkoittaa se vaan yhtä asiaa:
Kamerakaupoille, mars.
Meillä on ennestään esikoisen syntymän tienoilla hankittu Nikonin järkkäri, mutta kun ei sellasta valtavaa möhkälettä tule koskaan kannettua mukana. Uuden kameran tärkeimpänä kriteerinä olikin sen näppärä koko ja helppokäyttöisyys. Taitettava kosketusnäyttö, äärimmäiset kuvausnopeudet ja 20,8 megapikselin tarkkuus, wifi-toiminnot sun muut laitteen loistavat perusominaisuudet tulivat kaikki mukavana lisänä. Myös verrattaen edullinen hinta vaikutti positiivisesti ostopäätökseen.
Raision Powerin mukavan myyntimiehen ammattitaitoisella avulla ja yhdessä tekemiemme vertailujen perusteella päädyin ostamaan Nikon 1 J5 -järjestelmäkameran. Että nyt sitä luovuutta kehiin ja laadukasta kuvaa jakoon vaan.
Noin.
Aivan helvetin hyvä. Ensimmäiseen kuvaan viitaten huomioittehan, että myös kuvankäsittelytaitoni ovat ihan huippuluokkaa. Niin on mies nättinä että.
Että se siitä blogin visuaalisesta loistokkuudesta ja tasokkaasta, uudistuneesta ulkoasusta.
Helppokäyttöinen ammattilaistasoinen kamera, my ass.
