Haluaisin toisinaan olla poika. Ainakin silloin, kun on kyse pukeutumiseen liittyvistä tilanteista. Juhlista ja sen semmoisista. Selviäisi huomattavasti helpommalla.

Kuten esimerkiksi näin:

- Ai, mitä vaatteita?

- No kun mä oon sellasessa esityksessä mukana. Seitsemän veljestä. Mä oon Juhani.

- Hienoa kulta, upea rooli! Sainkin jonkun viestin tänään opettajalta.

- Joo, niin siistiä. Siinä kuuluu mulla olla sellaset tosi vanhanaikaset vaatteet. Repaleiset housut ainakin.

- No niitä ei ole kovin vaikeeta sun vaatekaapista löytää.

- No ei oo. Ja sit mä voisin laittaa sen mustan Star Wars -paidan.

- Mutta eihän se ole vanhanaikaista pukeutumista. Ei silloin ollut kulta Star Wars -paitoja. Mä ajattelin lähinnä sitä sinistä flanellikauluspaitaa.. 

- Äiti hei, se Star Wars -paita on ihan tosi vanha. Ja sen voi aina kääntää väärin päin.

Ongelma ratkaistu. Ei kiukuttelua, ei turhaa rahanmenoa, ei stressiä tai kaupoissa ravaamista.

Tästä vaan tulikin mieleeni, että nämä kyseessä olevat saamarin itsenäisyysjuhlat on jo parin viikon päästä. Ja vanhempienkin ehkä oletetaan olevan paikalla.

MITÄ MÄ LAITAN PÄÄLLENI?!