Poks, pamahti peltikaton pinta, kun käpy siihen männyn latvasta tipahti.

Poks, pamahti hermot, kolmannen kottikärryllisen täyttyessä niistä samoista, teräväsuomuisista, kartionmallisista pikku palluroista.

Kovin ovat kauniita nuo tonttiamme ympäröivät, suorarunkoiset männyt. Ihanasti suojaavat pihaamme ja tarjoavat olohuoneen ikkunoista avautuvan rauhoittavan ja upean maiseman, mutta tajuatteko ollenkaan miten haitallisia terveydelle ja jopa vaarallisia ne oikeastaan ovat? 

Ensinnäkin, ne roskaa koko pihan. Kukkaistutukset, nurmikon ja terassin. Rännien tukkimisesta puhumattakaan. Ei pelkästään ne kävyt, vaan tässä kohtaa tulee leikkiin mukaan myös jokaisen nurkan ja kivenkolon täyttävät havuneulaset. Oli sitten kyse kummasta jätöksestä tahansa, tuntuu kummatkin hyvin ikäviltä paljaan, talven jälkeen tottumattoman jalanpohjan alla. Jos ei nyt ihan haavaa tee, niin useamman ärhäkkään ärräpään ja yleistä mielipahaa kyllä aiheuttaa. Ja vaikkei ne roskat itsessään terveyttä vaaranna, niin koitapa kuvitella minut sinne katonrajaan tikkaiden varassa heilumaan ja rännejä tyhjentämään. Niin-pä!  

Toiseksi, pihalla puuhaillessamme on suuri vaara saada kävystä päähän. Ihan melkein on sama kuin astuisi Syyrian sotatantereelle kun tuon meidän ulko-oven aukaisee. Tänäänkin seurasin niska kenossa, kun kaksi sotatirppaa pommitti etupihan pyöräkatosta käpypommeillaan. Ottivat kävyn nokkaansa, tähtäsivät ja tulittivat. Kärttyisiä pikku tipusia. Kypärä päässä pitäisi tallustella omilla maillaan, saatana. Tai sitten saa vaan niskansa jumiin, inhottavaa sekin.

Lisäksi kaikki liikenevä aika kuluu haravanvartta heiluttaen. Korkealle kurottavat hongat estävät myös osittain ilta-auringon säteiden kulkeutumisen takapihalle. Suuret, syvälle pureutuvat juuret vievät kaiken ravinnon muilta, tarkoituksella istutetuilta pihakasveilta, jonka takia lisäenergiaa pitäisi levittää pihalle vähintäänkin hevonpaskan muodossa. Pisteenä i:n päällä on kohta alkava, männyn parisen viikkoa kestävä kukinta-aika, jolloin koko tonttimme peittyy kellertävään pölyverhoon. 

Että kyllä ovat oikeasti mielenterveyttä vaarantavia nuo ikivihreät roskanheittäjät. Ainoa positiivinen asia tässä on se, että ne tuovat kuitenkin huomattavaa rahallista helpotusta suorasähkölämmitteiseen talouteen talvikuukausien aikana. Polttopuun muodossa.

Niin että jos täällä on joku metsurin tapainen puuntappaja kuulolla, meille saisi tulla leikkimään moottorisahalla. Tarjoan kahvit.