- Perheen pienimmäinen on kastellut sänkynsä kolmena perättäisenä yönä. Aiheeseen läheisesti liittyvä pyykki-suihku-uudelleenpetaus-ensaaenääunta -show on kuluttanut aika lailla voimavaroja. Ja verottanut kodin petivaatevarastoja. Tällä hetkellä juuri poistumastani, vielä toistaiseksi kuivalla pedillä varustetusta lastenhuoneesta kuuluu tasainen niiskutus ja yskiminen, pientä lomaflunssaa siis pukkaa. Hurraa! - Kouluvuoden viimeinen viikko, päivä 3/6. Vietän työssäoloaikani neljäntoista (14!!!) kesälomaa ja alakoulun päättymistä odottavan, iältään 12-13 vuotta puhdasta teiniangstia...
..jos on mahdollista, että: - et tykkää yksityiskohtaisista synnyntystarinoista, kakkajutuista tai koliikkikertomuksista. - noudatat ruokavaliota, mihin ei kuulu hyvin oleellisena energianlähteenä sokeri. - et halua nähdä paljaita tissejä. - kavahdat onnesta kyynelehtiviä, vauvahormoneista höperöityneitä äiti-ihmisiä. - olet raskaana ja odotat esikoislastasi! (Kuulemasi kauhutarinat supistuksista, imukupeista, unettomista öistä ja sinappilasteista naamalla saattavat muuttaa mielesi äidiksi tulemisen riemusta..) Jos edellä mainitut kohdat eivät kuitenkaan saa...
Lauantaiaamu. Nousen ylös sängystä, lapset kinastelevat jo olohuoneessa lastenohjelmista. Paikkoja hieman kolottaa, väsyttääkin vielä. Pikkumuija kasteli yöllä sänkynsä ja siirtyi pyörimään loppuyöksi vanhempiensa väliin. Siinäkin semmoinen yhden sortin fidget spinneri. Ihan kuin en töissä niistä saisi jo tarpeekseni. Parin kahvikupin jälkeen, pahimman aamuangstin kaikottua, puin päälleni astetta parempaa Lidliä. Suoristin tyynyn kähertämät haituvani, lakkasin jopa varpaankynteni kirkkaan pinkiksi. En edes muista, milloin viimeksi...
Koska helatorstai, taas yksi kirottu arkipyhä, alettiin jo hyvissä ajoin (eilen illalla, justiinsa ennen lasten nukkumaanmenoa) suunnitella yhteiselle vapaapäivälle jotain mukavaa, kaikkia viihdyttävää ohjelmaa. Esikoisemme totesi ykskantaan haluavansa mennä jonnekin yhdessä syömään, me kun emme turhan usein käy ravintoloissa evästämässä. Koska itse haaveilin jostain hiukan liikunnallisemmasta toiminnasta, ehdotin, että tekisimme koko perheen voimin pyöräretken Naantaliin ja poikettaisiin vaikka siellä sitten pitsalle. Ehdotukseni hyväksyttiin...
Kyllä taas on pojat ja tytöt niin mun tuuria matkassa mukana jotta! Kuten jo kerroin, oltiin tuon mun miekkoseni kanssa vähänköniinkö treffeillä lauantaina. Romanttisesti kuljeskeltiin käsi kädessä pitkin Turun toreja ja jokirantoja, Oli niin kivaa, ettei edes kauheasti haitannut, vaikka San Francisosta ostamani, toista kertaa jalassani olevat ihkut ja mukaihanlaadukkaat, viimeistä huutoa (ainakin 80-luvulla) olevat purkkarit hiersivät isot rakot kumpaankin nilkkaani. No. Jos...
Ollaan tuon miehen, joka tänään sai lääkärisedältä luvan palata töihin, kanssa eletty yhteisen elämämme aikana monta vuotta taloudellisesti hyvin tiukilla. Aloittaessani 6,5 vuotta kestäneet opettajaopinnot olin jo 27-vuotias ja asuimme pankin omistamassa osaomistusasunnossa. Opiskelun aikana ehdimme avioitua (silkkaa rahan menoa) ja muutuimme lapsiperheeksi ihanan esikoisemme synnyttyä (hyvästi viimeisetkin pennoset). Toinen lapsosemme syntyi aika tarkalleen kaksi viikkoa sen jälkeen, kun olin saanut pullautettua graduni...
Poks, pamahti peltikaton pinta, kun käpy siihen männyn latvasta tipahti. Poks, pamahti hermot, kolmannen kottikärryllisen täyttyessä niistä samoista, teräväsuomuisista, kartionmallisista pikku palluroista. Kovin ovat kauniita nuo tonttiamme ympäröivät, suorarunkoiset männyt. Ihanasti suojaavat pihaamme ja tarjoavat olohuoneen ikkunoista avautuvan rauhoittavan ja upean maiseman, mutta tajuatteko ollenkaan miten haitallisia terveydelle ja jopa vaarallisia ne oikeastaan ovat? Ensinnäkin, ne roskaa koko pihan. Kukkaistutukset, nurmikon ja terassin....
Kun kerrankin saamme molemmat lapset pois kotoa ja vielä samaan aikaan, on siitä syytä ottaa ilo irti. Jotta tämä harvinainen, kovin kallisarvoinen lapseton aika ei valuisi ihan hukkaan, laadin jälleen kerran - ainakin omasta mielestäni - hyvin toimivat ohjeet aikuisten vapaapäivän varalle. 1. Jos kerran on mahdollisuus aamulla nukkua pitkään, suosittelen tarkistamaan ihan itse, ettei missään mobiililaitteessa ole aamuherätys jäänyt päälle. Tuntuu kovin turhauttavalta...
Näin edellisyönä unta siitä, miten me Pete Parkkosen (uuh!) kanssa teimme (!!!) ja saimme vauvan (...) . Oikein oli mukava uni. Jostain kumman syystä tuo uni on pyörinyt mielessäni, silloin tällöin vyöryy kuumina aaltoina ajatuksiini. Ja ehei, ei ole kyse vaihdevuosien tuomista ongelmista ollenkaan. Kun pikkumuija sitten tapansa mukaan alkoi iltapuuroa syödessään tivaamaan, kuka hänelle laulaa iltalaulut, kysyin, olisko ok jos Pete Parkkonen tulisi...
Viime torstaina hain lapseni päiväkodista, kuten tavallisesti, työpäiväni päätteeksi. Sillä samalla sekunnilla, kun sain iloisesti minua vastaanjuosseen pikkumuijan syliini, muistin sen. Metsäretki. Se oli tänään. Eväät, se lapsille tärkein juttu, jäi sitten tekemättä. Taas. Kun ei tosiaan ollut ensimmäinen kerta. Järkyttävää syyllisyyttä syvällä sydämessä tuntien soperran epätoivoiset selitykset miehen työmatkasta ja siitä aiheutuneesta hässäkästä päivän kuulumisia kertomaan tulleelle hoitajalle. Kuopukseni hymyilee silti tyytyväisenä,...
"Äiti, onko isi jo kotona?" kysyivät lapset ajellessamme Rauman mummulasta kohti kotia. On. Se mies, jota kovasti kotiin jo kaivattiin, on vihdoin palannut Ranskan reissultaan. Ikuisuudelta tuntunut, neljä kokonaista vuorokautta kestänyt reissuyksinhuoltajuus on nyt kunnialla taputeltu. Tai no, ohi joka tapauksessa. Huomenna alkaa taas ihanan tavallinen, kahden vanhemman jakama arki, missä ei enää tarvitse yksin ottaa kaikkia lasten tunteenpurkauksia vastaan. Missä myös toinen...
Pieni kuva-arvoitus näin perjantai-illan ratoksi. TADAA!! Että ihan sitten onnistui yllättämään sieltä Pariisista asti. Niin tuohduksissa olin vielä eilen siitä Eiffel-neitsyyden menettämisestä, että melkein unohdin, ettei se mies joka myös tunnetaan käsitteellä lasteni isä, ole kotona äitienpäivänä ensimmäistä kertaa koko lapsellisen historiamme aikana. Niin. Että sekin vielä! Ja sitten se menee ja näin uskomattoman ihanalla tavalla lyö vaimonsa täysin ällikällä, vaikka kuvittelinkin osaavani lukea...
Tänään se sitten otti ja lähti. Pakkasi laukkunsa ja lampsi menemään. Varmisteli kyllä että meillä kotiin jäävillä on kaikki kunnossa. Antoi suukon ja sanoi että tulee ikävä. Se mies joka meillä asuu, lähti tuostanuinvaan neljäksi (!!!) päiväksi MM-kisareissulle Pariisiin. Tai no virkistysmatkalle työporukan kanssa, jos pilkkuja nussitaan, mutta pelejä silti menevät katsomaan. MM-kiekkohan, varsinkin tänä vuonna, on juuri sitä parasta korkeakulttuurista antia mitä...
Milloin siitä tuli noin iso? Vasta hetki sittenhän se vasta syntyi. Otti ensimmäiset haparoivat askeleet. Opetteli syömään itse. Oppi ensimmäisiä sanoja. Missä vaiheessa se pieni taapero katosi? Tuo valloittavan ihana, säihkysilmäinen pellavapää, jonka piti aina varmistaa, ettei äiti mene liian kauas. Joka tarvitsi lähes kaikissa toiminnoissaan äidin huomiota, neuvoja ja apua, vaikka yritti olla niin kovin omatoiminen. Se sama pieni ihmisen alku, joka...
