Aijjjettä, pitkään odotettu ja kovalla työllä ansaittu vapaapäivä!
Tänään en kyllä tee yhtään mitään. Olla möllöttelen vaan ja nautin olostani. Kunhan olen saanut lapset ulos ovesta kouluun ja päiväkotiin, aion painua suoraan sohvalle pötköttämään. Tai siis heti, kunhan saan tiskikoneen tyhjennettyä.
Toisaalta minulla olisi nyt aikaa kääntää sohva toisin päin, joulukuusi pitää kuitenkin kohta tuoda sisälle. Ja jos kerran käännän sen, voisin samalla nopeasti sen imuroida. Nythän on loistava keli heittää sohvatyynyt takapihalle pikku pakkaseen tuulettumaan. Niin ja matot myös, kamalan pölyisiä ovat kaikki. Samalla ne voisi myös tampata. Ulkona kun valmiiksi jo ovat.
Puhdasta, lumihangessa harjattua mattoa ei tietenkään voi tuoda takaisin sisälle, ennen kuin lattiat on pesty. Täytyy vaan imuroida ensin lattiat ja listat. Ja ai kamala miten nuo ikkunoiden väliin kuolleet ötökätkin nyt näkyvät kun sohva ei enää ole edessä niitä peittämässä. Nekin on ehdottomasti imuroitava ja pyyhittävä puhtaaksi. Ja samallahan kiipeän pyyhkimään pölyt myös kirjahyllyn päältä. Niin ja takan. Voisin siinä sivussa myös rapsutella pöydän pintaan jämähtäneet ruokatahrat pois, kun nyt kerta muutenkin täällä paikkoja aloin hinkkailemaan.
Roskien viemisestä ei tietystikään ole vaivaa. Päin vastoin, ihana päästä hetkeksi ulos nauttimaan upeasta talvisääästä! Voisin melkein tehdä samalla lumityöt, eihän tällaisella ilmalla voi sisällä kyhjöttää! Pyykit voisin myös nakata hetkeksi ulos, haisevatkin ihan tunkkaiselta. Teenkin sen heti, kunhan ensin laitan uuden koneellisen pyörimään. Ja viikkaan puhtaat pyykit kaappeihin.
Herran jestas, miten aika onkaan vierähtänyt! Koululainenkin jo saapui kaverinsa kanssa kotiin. Taidan juuri ehtiä laittamaan pojille välipalat ja tarkistaa läksyt, ennen kuin pitää rientää apteekin kautta hakemaan pikkumuija päiväkodista. Ja sieltä suoraan hakemaan myös hänelle kaveri meille leikkimään. Ihanaa kun vihdoin on lunta, niin voimme jäädä pihalle pulkkailemaan. Pitää vaan kaivaa pulkat varastosta. Vai mihinköhän ne mahdettiin keväällä säilöä..
Miten kivasti posket punottaakaan ulkoilun jälkeen! Kävi ihan kuntoilusta, kun juosten veti kahta pientä, jatkuvasti kovempaa vauhtia vaativaa tyttöä pulkassa ympäri kyliä. Onneksi lapsille on ruoka sentään valmiina, ei tarvitse kuin lämmittää uunissa. Ehdin itselleni laittaa jotain sitten myöhemmin. Ihan ensin pitää kuitenkin raivata tyttöjen levittämät askartelu- ja piirustustarvikkeet pois pöydältä, että mahtuvat syömään. Hamahelmityöt voisi tässä välissä silittää, ettei leviä pisin lattioita.
Aaaaah, meinasin ihan unohtaa, että esikoisen lätkäkamat on edelleen autossa. Ne on pakko viedä varastoon kuivumaan, etteivät ihan mätäne. Ainiin ja saatana, se opiskeluihin liittyvä ryhmätyö mitä mun olisi päivällä pitänyt tehdä, sekin on vielä ihan vaiheessa. Mutta sen aika on vasta sitten, kunhan saan lapset nukkumaan ja torpan hiljaiseksi. Ennen sitä on kuitenkin vielä siivottava lasten huoneet, tytöt taisivat saada aikamoisen ydinräjähdyksen aikaiseksi. Sitten pitää enää valmistaa iltapalat ja hoitaa suihkut, hammaspesut, rasvaukset ja tietysti lukea lapsille elintärkeä iltasatu.
Toivottavasti ei tarvita kovin pitkäksi venähtävää taistelua, ennen kuin kuopus nukahtaa. Jos vaikka sen jälkeen ehtisin hetkeksi istahtaa puhtaalle, pölyttömälle ja tampatulle sohvallemme.
Onhan sentään vapaapäiväni!
